Iho on ihmisen suurin elin

Olen koostanut tähän pienen ja tiiviin tietopaketin tärkeästä elimestämme; ihosta, perustuen asiakkaiden yleisimmin esittämiin kysymyksiin.

Ihon tehtävät

Ihon tehtävä on suojata elimistöä ulkopuolisilta rasituksilta, osallistua kehon lämpötilan säätelyyn, välittää aivoille tietoa tuntoaistimuksista, valmistaa D-vitamiinia, sekä erittää hikeä ja talia. Ihon aisteihin luokitellaan tuntoaisti, termiset aistit (kylmä ja lämmin) sekä kipuaisti. Kaikkien näiden reseptoreita on eniten ihossa. Aistireseptoreita on eniten käsissä ja kasvoissa.

Oletko ajatellut mitä kaikkea ihomme ottaa vastaan päivittäin tai miltä se suojaa meitä. Iho ehkäisee haitallisten aineiden pääsyä elimistöön. Ihomme suojaa kylmältä, kuumalta, lialta, vahingoilta, saasteilta, säteilyltä, kemikaaleilta,… Toisin sanoen iho voi joutua melko koville.

Ohuinta iho on silmänympärysalueella, ja paksuinta jalkapohjissa ja kämmenissä. Jalkapohjien tai kämmenten kovettumat ovat ihon luonnollinen tapa suojata kulutukselta alueilla, jotka altistuvat mekaaniselle rasitukselle, siksi iho paksuuntuu ja muodostuu kovettumia tai känsiä.

Terve, ehjä ja kosteutettu iho pystyy suojautumaan paremmin, myös siksi ihosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ihon rakenne

Aikuisen iho painaa noin neljä kilogrammaa, ja on pinta-alaltaan tyypillisesti 1,5-2 metriä. Se on kehomme suurin elin. Ihon solut uusiutuvat neljässä viikossa. Ihon eri alueet eroavat toisistaan kosteuden, lämpötilan, happamuuden, karvatuppien määrän sekä tali- ja hikirauhasten määrän suhteen. 

Ihon rakenne on hyvin samantyyppinen sukupuolesta riippumatta. Pienet eroavaisuudet johtuvat hormonitoiminnasta. Hormonit ovat iholle tärkeitä, ja vaikuttavat sen toimintaan. Testosteroni muun muassa stimuloi karvanmuodostusta, suurentaa ja lisää talirauhasia ja talineritystä, paksuntaa ihon kerroksia, kuten epidermistä ja dermistä, ja muuttaa hien laatua. Miehillä esiintyy vilkkaamman talintuotannon takia useammin aknea kuin naisilla.

Ihmisestä 60-70 prosenttia on vettä, ja ihossa siitä on noin 20 prosenttia. Ihon läpi haihtuu vettä hikoilemalla noin 200 – 250 millilitraa päivässä. Vettä haihtuisi ihon läpi paljon enemmän, mutta ihon uloin kerros: sarveissolukerros estää niin tapahtumasta. Ilman tiivistä sarveissolukerrosta, vettä haihtuisi ihon läpi jopa 2 litraa päivässä!

Vesi ja vesiliukoiset aineet imeytyvät heikosti tai hyvin hitaasti ihon läpi elimistöön. Rasvaliukoiset aineet pääsevät imeytymään paremmin ihon läpi. Jotkin voimakkaat rasvaliukoiset aineet, kuten steroidihormonit voivat ihon läpi imeydyttyään vaikuttaa koko elimistön toimintaan. Tähän perustuu joidenkin lääkelaastareiden toiminta.

Iho on elin, joka koostuu lähinnä vedestä ja proteiineista, jotka taas koostuvat aminohapoista. Ihon solut ovat kerroksina, joista jokaisella on oma tehtävänsä:

Epidermis on ihon uloin kerros, johon sarveissolutkin kuuluvat. Epidermis suojaa mikrobeilta, ja antaa suojaa UV-säteilyä vastaan, ja tuottaa kehon tarvitseman D-vitamiinin. Tässä kerroksessa ei ole veri- tai imusuonia. Paksuimmillaan epidermis on noin 1,4 mm. Ihon värin määräävät pigmenttisolut löytyvät myös epidermiksestä. Epidermiksen alapuolinen kerros, dermis eli verinahka, vaimentaa iskuja, varastoi vettä ja verta. Se on tiivistä sidekudosta, sen soluväliaineessa on runsaasti elastiini- ja kollageenisäikeitä, imu- ja verisuonia. Dermiksen paksuus on noin 2 mm. Dermiksen alapuolinen kerros subkutis, on rasvakudosta, rakenteeltaan löyhempää, ja koostuu rasvan täyttämistä soluista ja siinä on vain vähän verisuonia. Dermis on 60 prosenttia vettä. Subkutis toimii lämmöneristeenä ja yhdistää ihon kerrokset jänteisiin ja lihaskalvoihin.

Ihossa kiertää paljon verta, ja se toimii verivarastona myös muulle elimistölle tarpeen mukaan. Esimerkiksi sokissa iho luovuttaa verta sisäelinten käyttöön. Ihon verenkiertoa säätelevät sympaattinen ja parasympaattinen hermosto.

Iholla on kolmenlaisia rauhasia: talirauhasia, hikirauhasia ja maitorauhasia, joilla on oma tärkeä tehtävänsä. Hikirauhaset osallistuvat lämmönsäätelyyn ja talirauhaset tuottavat ihoa voitelevaa talia, maitorauhasten tehtävä on erittää maitoa imetysaikana.

Ihotyypit

Me kosmetologit analysoimme ihotyyppejä ja ihomuutoksia, aina kun asiakas tulee kasvohoitoon tai ostamaan itselleen sopivia kotihoitotuotteita. Asiakkaan iholle sopivat tuotteet valitaan aina ihotyypin mukaisesti. Kuiva iho, sekaiho ja rasvainen iho ovat ihotyyppejä. Näiden lisäksi puhutaan normaalista ihotyypistä, jolla tarkoitetaan riittävän kosteaa, kimmoisaa, puhdasta ja tasaista ihoa. Mutta tämäntyyppinen iho on erittäin harvinainen ja yleensä ihotyyppi on useamman tekijän ja ihotyypin summa. Herkkää ihoa ei luokitella ihotyypiksi. Jokainen ihotyyppi voi olla herkistynyt tuotteille, kosketukselle ja ainesosille. Ihon herkkyysreaktion syynä voi olla atopia tai allergia. Myöskään akne ei ole ihotyyppi, vaan talirauhastiehyen sairaus.

Kuivan ihon huokoset ovat pienet ja iho ohuempi. Ihon kuivuminen johtuu vuodenajoista, kuivasta ilmasta ja ilmastoinnista, pakkasesta, UV-säteilystä, hankauksesta, kuivattavista pesuaineista, jatkuvasta pesemisestä, tupakoinnista.

Rasvaisen ihon talineritys on normaalia vilkkaampaa. Rasvainen iho on periytyvä ominaisuus. Rasvaisen ihon tunnusmerkkejä on paksu iho ja suuret huokoset. Talirauhasten toiminta on aktiivisimmillaan murrosiässä. Myös ruokavalion rasvaisuus ja hormonit vaikuttavat talirauhasten toiminnan vilkastumiseen. On otettava huomioon että rasvaisempikin iho voi olla pintakuiva.

Sekaiholla tarkoitetaan pääosin hyväkuntoista ihoa, jossa kuitenkin T-alue on usein rasvoittunut (T- alueella tarkoitetaan leukaa, nenää ja otsaa, joskus myös posket.) Monesti juuri T-alueelle kertyy komedoja vaikkei muualle ihoa niitä tulisikaan.

Finnit ja epäpuhtaudet

Finnit, komedot, ihomadot, mustapäät, valkopäät, märkäpäät, papulat ja pustulat – nimiä on monia. Ne syntyvät talirauhasissa, jotka näkyvät iholla pieninä aukkoina tai kuoppina eli huokosina. Talirauhasen täytyttyä, tali puskee pintaan täyttäen huokosen, joka näkyy iholla finninä. Tali on siis talirauhasten erite, rasvapitoinen aine, joka koostuu kuolleista rauhassoluista.  Ja vaikka koemme talin epämiellyttävänä, on sillä myös hoitavia ja ihoa suojaavia ominaisuuksia. Tali on ihon oma kosteuttaja ja tekee hiuksista pehmeät. Eniten talirauhasia on kasvojen iholla, päänahassa, selän ja rinnan yläosassa, jopa 900 rauhasta neliösenttimetriä kohti. Talirauhasia ei ole kämmenissä eikä jalkapohjissa. Tummassa ihossa on enemmän talirauhasia ja ne ovat suurempia. Talineritykseen vaikuttavat ikä, sukupuoli, ravintotekijät, perinnöllisyys, rotu, lämpötila, UV-säteily. Usein silmien ympärille muodostuneet luufinnit eli miliumit ovat keratiinin eli sarveismassan täyttämiä valkoisia näppylöitä.

Ihomuutokset

Luonnollisia ihomuutoksia tapahtuu jatkuvasti, huomaamattamme. Kasvojen iho uusiutuu alle kuukaudessa, ja se voi näkyä iholla hilseilynä. Käsien ja jalkojen iho uusiutuu kokonaan useammassa kuukaudessa. Ihoistamme kuitenkin irtoaa jatkuvasti pieniä sarveissoluja eli hilsettä. Ihmisessä syntyy noin 40 000 ihosolua minuutissa. Ohuimmillaan iho on talvella ja paksuin kesällä.

Ihomuutokset voivat johtua iän mukanaan tuomasta luonnollisista muutoksista, ennenaikaisesta ikääntymisestä (esim. stressi!), elintapojen aiheuttamista muutoksista, saasteiden tai UV- säteilyn aiheuttamista muutoksista, ihosairauksista, kehon muista sairauksista tai geenitekijöistä.

Iän myötä ihon elastisuus ja kimmoisuus muuttuu, iho ohentuu, toiminnot hidastuvat jo 30 ikävuodesta alkaen ihon kosteuspitoisuus alenee, iho alkaa vähitellen menettää kimmoisuutta, ja veltostua. Myös talirauhasten toiminta hidastuu, ja huokosten koko suurenee iän myötä.

Ihotauteja ovat muun muassa akne, rosacea eli ruusufinni ja psoriasis. Iholla elää monimuotoinen mikroskooppinen bakteerilajisto, mikrobiomi. Hyvinvoivan ja tasapainoisen mikrobiomin mikrobit rajoittavat toistensa kasvua, jolloin mikään yksittäinen mikrobi ei villiintymään aiheuttaen tauteja. Mikrobiomi on taitava erottamaan vaaralliset tekijät vaarattomista ja omien solujemme tuotteet vieraista. Esimerkkinä talipunkki, jonka arvellaan olevan rosacean ja joidenkin ihottumien aiheuttaja. Talipunkki elää lähes kaikkien suomalaisten aikuisten karvatupissa ja lisääntyy iän myötä, mutta on harmiton niin pitkään kuin mikrobiomi on kunnossa.

Ihosairauksien lisäksi kiusallisia muutoksia ihoon voivat aiheuttaa sienet, virukset, loiset, punkit, bakteerit, ja niiden aiheuttamat tulehdukset, kasvaimet, ihottumat, arvet, palovammat, ruvet, allergiat, selluliitti.

Jos epäilet ihosairautta, ole yhteydessä lääkäriin. Pääsääntöisesti kosmetologi hoitaa tervettä ihoa ja lääkäri ihosairauksia. Jos olet epävarma, voit aina kysyä. Esimerkiksi tulehtunut, märkivä ja kivulias akne kuuluu lääkärin hoidettavaksi. Kosmetologi voi kuitenkin helpottaa iho-oireita. Ihotautilääkäri saattaakin ohjata kosmetologille ihoa rauhoittavaan hierontaan, kosteuttavaan tai puhdistavaan hoitoon.

Lähteet:

Adler, Y. Iholla. 2018. Kaikki kehomme suurimmasta elimestä. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Otava.

Halsas-Lehto, A-L., Raivio, T. Ihonhoito kauneudenhoitoalalla. 2018. Helsinki. Sanoma Pro Oy.

Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A., Björkvist, S-E. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 2019. Helsinki. Werner Söderström Osakeyhtiö.

Nuotio, U. Kerro, kerro kuvastin. Kauneudenhoidon käsikirja. 2012. Keuruu. Otavan kirjapaino Oy.

Kuva: Chuttersnap

Jätä kommentti